Testamentilla perittävä määrää omaisuudestaan kuolemansa jälkeen. Testamentti voidaan tehdä monessa tarkoituksessa; se voidaan tehdä jonkun tietyn testamentin saajan hyväksi, omaisuuden jakamisen selkeyttämiseksi tai vaikka puhtaasti perintöverosuunnittelutarkoituksessa.

Yksinkertaistettuna testamentit voidaan jakaa omistusoikeustestamentteihin ja hallintaoikeustestamentteihin. Omistusoikeustestamentilla tarkoitetaan tilannetta, jossa testamentinsaaja saa täyden omistusoikeuden saamaansa omaisuuteen ja saa vapaasti määrätä siitä. Hallintaoikeustestamentilla tarkoitetaan puolestaan sellaisia testamenttimääräyksiä, joissa omistusoikeus menee tietylle tai tietyille testamentinsaajille, mutta hallintaoikeuden saaja saa nauttia yleensä elinikänsä omaisuuden hallinnasta. Monesti tällainen määräys tehdään lesken hyväksi puolisoiden keskinäisellä testamentilla. Hallintaoikeuden saaja ei maksa saamastaan oikeudesta perintöveroa, vaan vero menee suoraan omistusoikeuden saajalle. Omistusoikeuden saajan veroa puolestaan vähentää se seikka, että hänen saamaansa omaisuutta rasittaa toisen henkilön hallintaoikeus. Testamentissa voi olla sekä omistusoikeus- että hallintaoikeusmääräyksiä. Testamentilla voidaan myös määrätä, että testamentin saajien aviopuolisoilla ei ole avio-oikeutta testamentilla saatuun omaisuuteen.

Rintaperillisillä on aina lakiosa-oikeus yleisimmissä tapauksissa vanhempiensa perintöön. Lakiosa on puolet normaalista perintöosasta ja sen saadakseen rintaperillisen on vaadittava lakiosaansa. Tämä seikka kannattaa ottaa huomioon testamenttia laadittaessa. Testamentti on tehtävä määrämuodossa ja sen vuoksi, ja jotta myös varmistettaisiin testamentin tekijän tahdon toteutuminen, on testamentti syytä tehdä asiantuntijan avustuksella.