Perintöverosuunnittelun tarkoituksena on pienentää perittävän jälkeen perillisille tulevia perintöveroja. Yksinkertaistettuna veroja voidaan vähentää ensinnäkin siten, että perittävällä on mahdollisimman vähän omaisuutta kun hänestä joskus aika jättää. Toiseksi verosuunnitelun  keinona voidaan käyttää perinnön jakamista useaan osaan. Tämä perustuu siihen, että kukin perillinen saa periä 19 999 euroa verottomasti ja perintöverotuksen progressiivisuuden takia mahdollinen veroprosenttikin on usein matalampi. Perinnöstään voi määrätä testamentilla.

Eläessään perintöään ja näin ollen perintöveroja voi pienentää tekemällä lahjoituksia, joihin voi esimerkiksi myös liittää hallinnanpidätysehdon, jonka turvin lahjoittaja voi käyttää esimerkiksi lahjoittamaansa kesämökkiään loppuikänsä tai määräajan (ks. lahjaverotaulukot). Toisaalta esimerkiksi siviilioikeuden professori Urpo Kangas on Kodin Kuvalehden ja Helsingin Sanomien haastatteluissa neuvonut perittäviä käyttämään omat varansa henkilökohtaiseen hyvinvointiin. Voidaankin sanoa, että perintöverosuunnittelu on aina tehtävä tapauskohtaisesti ja sillä voidaan joissain tapauksissa saavuttaa hyviä tuloksia, mutta toisaalta esimerkiksi tapauksissa jossa kunkin perillisen osuus perinnöstä olisi joka tapauksessa jäämässä alle verottoman 19 999 euron, ei verosuunnittelun tekemiselle ole perusteita. Esimerkiksi testamentin tai lahjan voi toki tehdä aivan muussakin kuin verosuunnittelutarkoituksessa.